Tulonlähdejaon poisto – vihdoinkin maaliin

Yritys tai yhteisö ei ole saanut vähentää toisen tulolähteen tappiota toisen tulolähteen tappioista. Se on näin ollen voinut joutua maksamaan tuloveroa, vaikka kokonaistulo onkin ollut tappiollinen. Eduskunnan käsittelyssä on esitys, joka poistaa tämän epäkohdan. Aikanaan tulolähdejakoa koskeva sääntely syntyi tarpeesta turvata kuntien asema veronsaajana silloin, kun verovelvollisella oli toimintaa useiden kuntien alueella.

Muutoksen pääsisältö on, että elinkeinoverolakia sovellettaisiin yritysten ja yhteisöjen verotuksessa kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maataloutta, joka säilyisi edelleen omana erillisenä tulolähteenään ja johon edelleen sovellettaisiin maatilatalouden tuloverolakia.

Sellaisiin yhteisöihin, joiden toiminnan varsinainen tarkoitus on muu kuin elinkeinotoiminnan harjoittaminen, sovellettaisiin nykyiseen tapaan elinkeinoverolakia vain silloin, kun ne harjoittavat elinkeinotoimintaa. Tällaisia yhteisöjä ovat muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, joiden verrattain laajojen verovapauksien säilymisen ratkaisu mahdollistaa. Valitettavasti yleishyödyllisiin yhdistyksiin luetaan myös työntekijäjärjestöt, joiden verovapautta sijoitustoimen osalta pidän täysin perusteettomana.

Lainmuutoksen mukanaan tuoma merkittävä uudistus on laaja kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuus yhteisöverotuksessa. Sen sijaan henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien sekä muiden kuin kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutustappioiden vähentämistä rajoitettaisiin edelleen. Rajoittaminen koskisi siis esimerkiksi pörssiosakkeiden luovutustappioita yhteisössä. Tällaiset tappiot olisivat vähennyskelpoisia vain uudistuksessa uutena omaisuuslajina lanseeratun muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

Nyt toteutettava uudistus vähentää yhteisöverotuottoa vuositasolla arviolta vain runsaat 10 miljoonaa euroa. Myös vaikutukset kuntiin ovat vähäisiä, ja verotuoton menetys on tarkoitus kompensoida kunnille erillisessä esityksessä. Vaikutusten vähäisyys johtuu siitä, että valtaosalla yhtiöistä on vain yksi tulolähde. Lisäksi vain osalla on samanaikaisesti sekä positiivinen että negatiivinen tulolähteen tulos.

Tulolähdejaon poistolla ei kuitenkaan ole vaikutusta perintö? ja lahjaverolain yritysten sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaan käytäntöön. Perintöverotus tulisikin seuraavaksi muuttaa Ruotsin mallin mukaiseksi, eli sukupolven vaihdoksessa perintö olisi verovapaa, ja vero maksettaisiin vasta yritystä myytäessä.