Sipilä ja Viron veromalli

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä kommentoi Eduskunnan täysistunnossa listaamattomien yhtiöiden verokohtelua liian lieväksi. Salissa kuului kohahdus ja vastakkaiset näkemykset tulivat melkeinpä joka puolelta salia. Istunnon jälkeen Juha kysyi minulta mielipidettäni. Totesin hänelle, että nykyisellä verokannalla liian paljon pääomaa siirtyy muihin investointikohteisiin, kun tarve olisi, että Suomeen syntyisi lisää pieniä ja keskisuuria vientiin pystyviä yrityksiä. Viimeisessä pääomaverouudistusten sumassa muokkautui listaamattomien yhtiöiden verotus progressiivisemmaksi kuin aiemmin. Vastaavasti muista pääomatuloista, kuten kiinteistöistä saadut vuokratulot, verotetaan lähes lineaarisella verokannalla, jonka maksimi on 32 %. Keskisuurten, hyvin menestyvien yritysten verokanta omistajan näkökannalta katsottuna ylittää 40 %. Näiden yritysten kohdalla on otettava huomioon myös perintövero 25 vuoden välein ja aivan erityisesti silloin, kun omistus on jo jakaantunut alle 10 %:n osuuksiin. Asiantuntevat yrittäjät ovatkin siirtäneet pääomapanostaan vähemmän riskiä sisältäviin hajautettaviin kohteisiin, kuten pörssiosakkeisiin.

 

On ymmärrettävää, että Virossa käytetty veromalli yritysverotuksen osalta tulee jatkuvasti suomalaisia yrityksiä vastaan, varsinkin, jos ne joutuvat kilpailuun virolaisten yritysten kanssa. Sikäläisen verolainsäädännön ydinajatus on, että veroa maksetaan, jos osinkoa nostetaan ja päinvastoin, veroa ei makseta, jos osinkoa ei makseta. Tämä jättää virolaisyritykseen tavallaan valtion riskillä olevaa pääomaa käytettäväksi esimerkiksi yrityksen kasvuun tai vakavaraisuuden parantamiseen. Lisäksi sen seurauksena myös ulkopuolisen rahoituksen, esim. pankkilainoituksen saaminen alhaisella korkokannalla helpottuu.

 

Edellä mainittu järjestely on omiaan nopeuttamaan virolaisyritysten kasvua. Ennen kaikkea tämä on tärkeää, kun esimerkiksi digitalisoitumisen myötä avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. On kuitenkin väitetty, että jos Suomi siirtyisi samaan järjestelmään, Suomessa valtio menettäisi yhteisöverotuoton kokonaisuudessaan. Silloin se tarkoittaisi tietysti sitä, että yritysten omistajatkaan eivät saisi mitään. Viron veromallissa valtio kuitenkin saa palkkasumman kasvun kautta lisää verotuloja, koska kasvava yritys palkkaa lisää väkeä. Se vähentää työttömyyttä ja sitä kautta myös lisää paikallista ostovoimaa.

 

On omituista, että Aalto Yliopiston finanssioikeuden professori Heikki Niskakangas totesi EK:n veroseminaarissa Viron veromallin sellaiseksi, että sitä ei mikään sivistysvaltio voi ottaa käyttöönsä. Minun on vaikea arvioida virolaisten tai suomalaisten sivistyneisyyden järjestystä. Mielestäni joka tapauksessa ero on niin vähäinen, että olen valmis sietämään sivistyneisyydenkin heikkenemisen, jos sen vastapainona on Viron dynaaminen veromalli.

 

Keskustan viimeisimmässä hallituspaperissa Viron veromalli on vaihdettu voiton 25 %:n varausmahdollisuuteen. Epäilen, että Sipilän neuvonantajana esiintynyt Heikki Niskakangas on saanut mielipiteensä ujutettua Keskustan ohjelmapaperiin. Valitettava takaisku tilanteessa, jossa yritystoiminnan vauhdittaminen auttaisi meitä suomalaisia.