Sähkön siirtohinta on emämunaus

Seitsemän vuotta sitten talvimyrsky pyyhkäisi Keski-Suomen yli, sähköt menivät pois päältä, ja eduskunnassa syntyi paniikki. Kun sähköjohtojen päälle kaatuneet lunta täynnä olevat puut aiheuttivat sähkökatkoksia, kestivät korjaustoimenpiteet pahimmillaan useita päiviä. Tammikuun 2011 myräkkä aiheutti harkitsemattoman päätöksen eduskunnassa. Paniikissa säädettiin laki, joka rajoittaa sähkön siirron häiriötilanteet 6 tuntiin. Lakia muutettiin siten, että sähköyhtiöt joutuvat Suomessa seuraavien 15 vuoden aikana upottamaan ilmajohdot maan alle, jotta lumivahingot eivät enää katkaisisi sähkövirtaa.

 Olisi ollut huomattavasti halvempaa ostaa 15 miljardin kustannusten sijasta 100 miljoonalla aggregaatteja sähköyhtiöille, joiden avulla voidaan tuottaa sähköä välittömästi ilman ilmajohtojen korjausta. Aggregaatit voidaan siirtää nopeasti sinne, missä sähköä tarvitaan.

 Nyt puretaan myös käytettävyydeltään hyviä ilmajohtoja keskeltä peltoaukeita, missä mikään puu koskaan ei kaadu johtojen päälle. Eli tuhotaan käyttökelpoista verkkoa, jonka johdot ovat romun arvoisia, vaikka niillä olisi käyttöikää jäljellä 20 vuotta. Siirrosta vastaaville yhtiöille taattiin varsin hyvä tuotto investoinneille, 6,7 %. Tuotto suhteessa lainakorkoon on hyvä, jonka vuoksi siirtoyhtiöt mielellään kaivavat johdon mihin tahansa maan pinnan alle. Heidän kannaltaan sen parempi, mitä kalliimmaksi tulee, kun siirtohinta on sähkönkäyttäjän maksettava aina, käytti sähköä tai ei. On ymmärrettävää, että kuluttajat ovat nostaneet aikamoisen metelin – miten tässä näin kävi.

 Fortum, joka on valtioenemmistöinen yhtiö, myi verkkonsa. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri ei pannut hanttiin, mutta luonnollisen monipolin myyminen vuorenvarmalla tuotolla osoitti harkitsemattomuutta, jonka jokainen sähkönkäyttäjä kokee nopeasti nousevina sähkön siirtohintojen korotuksina.

 Viimeistään nyt tämä vuosikausia vielä jatkuva maahan kaivaminen pitäisi tehdä järkevämmin, eikä tällaista kuluttajille kalliiksi käyvää tarpeettomien sähköjohtojen maahan kaivamista pitäisi jatkaa. Sähköyhtiöiden tulisi olla mahdollista taata sähkönvarmistus aggregaateilla. Sen ovat jo tehneet mm. sairaalat, suuri osa teollisuuslaitoksista sekä kaikki karjatilalliset. Maahan kaivaminenkaan ei riitä, jos sähköä ei ole edes riittävästi tarjolla, kun jouluaattona sauna on lämpiämässä, ja kinkku on uunissa, ja pakkasta on 25 astetta.