Poliittinen lakko – ladattu ase

Suomalaiseen työmarkkinakäytäntöön kuuluu olennaisena osana lakko ja työrauha. Kun työmarkkinaosapuolet ovat päässeet työehdoista sopimukseen, vallitsee työrauha. Silloin ei voi lakkoilla eikä työnantaja määrätä työsulkua. Silloin tehdään töitä. Poliittinen mielenilmaisu on tällöin kuitenkin mahdollista, mutta se ei kansainvälisen mallin mukaan saa vaikuttaa työntekoon. Suomessa on muodostanut tavaksi työrauhan vallitessakin panna toimeen poliittinen lakko.  Tällöin työ keskeytetään, ja myös muut kuin työehdoissa olevat sopijapuolet voivat joutua lakon vaikutuksen piiriin. Näin kävi tänä syksynä, kun esimerkiksi kouluruokailu tai muut vastaavat toiminnot keskeytettiin poliittisen lakon seurauksena.

 Monessa yrityksessä, jossa poliittinen lakko keskeytti työnteon, oli merkittäviä taloudellisia tappioita. Yritykset myöhästyivät sovituista toimituksista, jolloin niiden maksettaviksi tuli viivästyssakkoja. Näiden yhteenlaskettu arvo on EK:n mukaan tällä hetkellä noin 150 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset jäävät yritysten itsensä kustannettaviksi.

 Eri maissa poliittisiin lakkoihin sovelletaan erilaista lainsäädäntöä. Ne voivat esimerkiksi kestää korkeintaan 2 tuntia tai ne on pidettävä työajan ulkopuolella. Ruotsissa poliittinen lakko työaikana johtaa siihen osallistuvien sakottamiseen, johtohenkilöt kaiken lisäksi korotetuilla sakoilla. Suomessa tästä asiasta ei ole oikeastaan lainsäädäntöä. On vedottu siihen, että kun ei ole lakia, ei ole myöskään kiellettyä lakkoilla.

 Vahingonkorvauslaki on kuitenkin olemassa. Sen yleisperiaate on, että vahingon aiheuttaja on täydessä korvausvastuussa, jos se on tahallista tai tuottamuksellista. On mahdollista, että lakia muutetaan siten, että poliittisten lakkojen toteutus on mahdollista vain vapaa-ajan puitteissa. On kuitenkin mahdollista, että taloudellista vahinkoa kärsinyt yritys tai yhteisö nostaa oikeudessa kanteen ammattiliittoa vastaan. Oikeudenkäyntien perusteella syntynee myös hyväksytty tai kielletty menettely poliittisten lakkojen kohdalla. Kysymys ei ole vain yhden yrityksen tappioista vaan koko Suomen luotettavan palvelun tai tavaran toimittajan imagoriskistä. Menetämme mainettamme hyvänä sopimuskumppanina. Kun ulkomailla ei poliittista lakkoa edes tunneta, on suomalaisyritysten vaikea saada poliittista lakkoa hyväksytyksi viivästyksen syyksi.

 Ammattiyhdistysliikkeen ei kannata käyttää keinoja, jotka vaikeuttavat suomalaisten yritysten toimintaa, joka usein viime kädessä aiheuttaa työttömyyttä.