Kotouttaminen takeltelee

Eduskunnassa käytiin huolestunut keskustelu, kuinka kotoutus toimii Suomessa. Tarkastusvaliokunta teetti laajan selvityksen asiasta. Lopputuloksena oli, että asiassa olisi syytä tehdä täydellinen ryhdistäytyminen.

 Inhimillisesti ottaen kotouttamisen tarve on kiistaton, vieraasta kulttuurista tuleva maahanmuuttaja kokee suomalaisen yhteiskunnan monin tavoin haasteellisena. Kulttuurin ja kielen oppiminen nopeasti on avain työllistymiseen. Kotouttamisen järjestäjille tilanteen tekee vaikeaksi maahanmuuttajien erilaisuus. Pieni osa on akateemisesti koulutettuja ammatteihin, joihin Suomessa olisi välitöntä tarvetta, kuten lääkärit, insinöörit jne. Mutta joukkoon mahtuu myös lukutaidottomia, joille pelkästään meidän käyttämien kirjainten tunteminen on aloitettava alusta.

 Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma laaditaan vasta pitkän ajan kuluessa. Kotouttamisen kokonaiskesto voi olla vuosia, jolloin lopputuloksena on helposti turhautuminen. Samaan aikaan Suomessa kaivataan monilla aloilla nopeasti uusia työntekijöitä, mutta kielitaidon puute on usein kynnys palkata maahanmuuttaja tehtävään. Suomen viranomaiset ovat vaatineet Suomen kielen oppimista, mutta kun turvapaikan saaminenkin on epävarmaa, motivaatio suomen kielen oppimiseen ei ole parhaimmillaan. Englanti tuntuisi luontevammalta kieleltä opiskella, koska silloin olisi mahdollista työllistyä myös muissa maissa.

 Monet kansainväliset Suomen hyväksymät turvapaikkahakijoihin liittyvät säädökset estävät tehokkaan kotouttamisen. Työharjoittelu tuntuu kaikista järkevimmältä ja tehokkaimmalta tavalta saada ihminen sopeutumaan maahan ja työllistymään. Tämän asian toteuttaminen kaatuu juuri näihin kansainvälisiin säädöksiin.

 Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi omaavat pisimmän kokemuksen kotouttamisesta. Kielitutkinto ja kulttuurin tuntemuksen testaaminen ovat monissa maissa ehdottomana edellytyksenä oleskelulupaan. Eri maat ovat siirtymässä – siltä osin kuin se on mahdollista – työperäisen maahanmuuton suosimiseen.

 Kotouttamisen kustannukset vuositasolla ovat laskentatavasta riippuen 500 – 1000 miljoonaa euroa vuodessa. Kun kotouttaminen kestää vuosia, asialla on suuri taloudellinen merkitys. Tarkastusvaliokunta ehdottaakin lukuisia muutoksia. Myös kunnan vastuuta korostetaan. Tällä hetkellä valtio vastaa 3 ensimmäisestä vuodesta. Jos vastuut jakaantuisivat, saattaisi parempi, että valtio rahoittaisi, mutta kunta toteuttaisi kotouttamisen. Edunsaaja työllistymisestä on ensisijaisesti kunta.