Keravastako Suomen rautateiden toimivin risteysasema

Maamme rataverkon kehittämiseksi on suunnittelijoiden pöydillä monia uusia parannusvaihtoehtoja. Epärealistisin taitaa olla Helsinki-Tallinna tunnelirata. Sen kustannusarvio on lähempänä 15 miljardia, joten sen kannattavuudelle pelkästään pääomakustannusten johdosta ei löydy kestävää pohjaa.

 

Junarata Vantaan lentoasemalta päärataan olisi jo nyt tarpeellinen. Keravalta sen erkaantuminen – todennäköisesti maanalaisena tunneliratana – toisi muualta Suomesta aamulennoille kiirehtivät 2 tuntia aikaisemmin, ja tiheämmällä vuorovälillä juna antaisi enemmän vaihtoehtoja asiakkaille. Vantaan lentoasema on seudullisista työpaikoista suurimpia, ellei suurin, yli 8000 henkilöä työssä.

 

Rata on ollut suunnitelmissa pitkään, mutta nyt Finnair ja VR ymmärtävät koko maan edun olevan kysymyksessä. Kun lentorata erkanisi Keravalla, tulisi myös lentoaseman ja Pietarin välinen ratayhteys entistä voimaperäisemmin suunnitteluvaihtoehtoihin.

 

Pietarista päästäisiin Vantaan lentoasemalle alle 2 tunnissa, jolloin koko Pietarin alueen asiakaskunta voisi valita vaivatta myös Helsinki-Vantaan jatkoyhteyksiensä jatkopaikaksi.

Liikenne kuitenkin jättäisi myös paikallisliikenteelle kapasiteettia, jolloin vihdoinkin tai pitäisikö sanoa jälleen, Nikkilä-Porvoo välille syntyisi matkustajaliikennettä. Kaakkois-Suomen kannalta junaradan jatkuminen Porvoosta Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Pietariin mahdollistaisi tämän Suomen alueen voimakkaamman kytköksen pääkaupunkiseutuun. Tätä ratayhteyttä Kaakkois-Suomen merenrantakaupungit ovat toivoneet 150 vuotta. Toki tällä hetkellä kiertoteitse näiden kaupunkien satamien kautta on yhteys, mutta se ei palvele henkilöliikennettä.

 

Näiden hankkeiden kustannukset olisivat ehkä viidennes Tallinnan tunnelin kustannuksista ja ne voitaisiin toteuttaa vaiheittain. Nopeat junat, joiden huippunopeus ylittää 300 km/h, on lentoliikennettäkin parempi ratkaisu alle 500 km etäisyyksillä, koska lentoasemien turvavaateet kiristyvät ja hidastavat lentoliikennettä eivätkä lentokoneet pysähdy väliasemilla.

 

Suomi on sitoutunut myös sopeuttamaan hiilijalanjälkensä siten, että liikenteen osuudesta joudumme etsimään kaikkia mahdollisia keinoja vähentääksemme saastumista. Niin kauan kuin lentokoneet lentävät kerosiinilla, ei ole näköpiirissä, että lentoliikenteessä voitaisiin saada aikaan olennaista säästöä ilmastonmuutosta ajatellen. Junat kulkevat saasteettomalla sähköllä, mikäli se on tuotettu vesivoimalla tai ydinvoimalla.