Haastattelu Iltasanomat 20.10.2016

Kansanedustaja Eero Lehti pitää Suomen talouden suurimpana ongelmana työehtosopimusten yleissitovuutta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai syyskuun alussa käsiinsä Helsingin yliopistolta tilaamansa selvityksen eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutumisesta. Viesti oli tyly: eduskunnan budjettivalta kangertelee. Valtaa on siirtynyt toimeenpanokoneistolle, osin eduskunnan passiivisuuden takia.

Tutkimuksen ohjausryhmän jäsen, kansanedustaja Eero Lehti (kok) sanoo, että suurin syy eduskunnan budjettivallan rapautumiseen johtuu työehtosopimusten yleissitovuudesta. Järjestelmä on jäykistänyt Suomen työmarkkinat.

– Yhteiskunnan arvo muodostuu työn tekemisen laadusta, määrästä ja siitä, kuinka moni siihen osallistuu. Koko lainsäädäntö on valunut vähin erin työmarkkinajärjestöille. Eduskunta näennäisesti hyväksyy ja täyttää tämän juridisen vaatimuksen, että lainsäädäntö on eduskunnan hyväksymää, mutta tosiasiassa eduskunta ei voi vaikuttaa siihen, mitä työmarkkinaosapuolet ovat itselleen hyväksi havainneet, Lehti sanoo.

Lehti korostaa sanaa ”itselleen.”

– Etujärjestöt eivät valvo muuta kuin jäsentensä etuja. Joskus tuntuu, että eivät sitäkään.

Lehden mukaan Suomen kilpailukyky on kohtuullinen, mutta työmarkkinat ovat rapakunnossa.

– 40 vuodessa työttömien ihmisten määrä on kasvanut 20 000–30 0000 hengestä yli 600 000:een.

600 000 työtöntä kuulostaa isolta luvulta. Työ- ja elinkeinoministeriö laskee laajaksi työttömyydeksi noin 450 000 henkeä. Se ei Lehden mukaan riitä.

– Olen laskenut mukaan kaikki ne, jotka eivät aidosti ole toimivassa tehtävässä, esimerkiksi he, jotka eivät ole työmarkkinoilla lainkaan. Meillä on 50 000–100 000 ihmistä, jotka eivät ole edes kirjoissa ja kansissa, koska he arvioivat, etteivät menesty työmarkkinoilla.

Lehden mukaan nykyinen työmarkkinajärjestelmä, jossa valta on ay-liitoilla ja Etelärannalla, on rakentunut vähin erin. Niinpä suuri osa ihmisistä uskoo, että malli on oikea.

– Mikään muu kansakunta ei usko, että tämä malli on oikea. Yleissitovuuden periaate ei näytä kelpaavan millekään muulle maalle, eivätkä nämä, jotka ovat sen tähän maahan rakentaneet edes itse usko siihen. Jos he uskoisivat, he veisivät sitä konsulttibisneksenä muihin maihin.

Lehti myöntää, että toisenlaisilla työmarkkinoilla kaikki eivät saisi sellaista palkkaa, jolla elää.

– Mutta se pitää sitten subventoida erilaisilla tuilla. Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että ensin pitää olla työmarkkinoilla ja vasta sitten saat loput. Nyt kokonaistyötuntien määrä pienenee, jolloin verotaakka kasaantuu niille, jotka ovat työmarkkinoilla tai sitten kulutusveroihin kuten alviin.

Lehti arvioi, että kustannukset yleissitovuudesta lähentelevät 10 miljardia euroa vuodessa.

– Laskin sen päässäni. Työttömyyden suorat kustannukset ovat neljä miljardia euroa ja kun mukaan lasketaan menetetty työpanos ja työttömyyden sosiaaliset ongelmat, niin kustannus on erittäin suuri.

Lehteä korpeaa myös ay-liikkeen nauttimat verovapaudet.

– Ay-toiminta on vapautettu verosta ja sen kantokustannukset on pantu työnantajan maksettaviksi. Lakkoavustukset ovat pääasiassa verovapaita, sijoitustoiminnan tuotot ovat verovapaita, osinkoveroa ei ay-liikkeen tarvitse maksaa ja jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, Lehti luettelee.

– Se on aivan oma aatelisto, joka nauttii sellaisia oikeuksia.

Myös muilta yleishyödyllisyyden tuomaa verovapautta nauttivilta järjestöiltä verovapaus pitäisi ottaa pois, sanoo Lehti.

Hänen mukaansa Suomen työmarkkinoiden rakenteesta johtuvat ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä joka neljänteen kotitalouteen.

– Hyväkään koulutus ei enää takaa työpaikkaa. Jos tämä ay-rälssi on sitä mieltä, että näin on hyvä, niin he tulevat huomaamaan vähitellen, etteivät heidän lapsensa, jotka he ovat vaivalla kouluttaneet yhteiskunnan tuella, työllisty enää.

Samalla Lehti lähettää kitkerät terveiset.

– Ay-johto Antti Rinne, Lauri Ihalainen, Antti Lindtman, Eero Heinäluoma pitävät yrittäjiä typerinä, kun yrittäjät eivät halua tulla tähän järjestelmään mukaan. Ryhtykööt sitten viemään tätä ympäri maailmaa! Meillä Suomessa on kuitenkin tässä johtava asema maailmantaloudessa. Tämä on niitä harvoja asioita, joissa Suomi on vankassa johdossa, ja jos tätä sitten onnistutaan viemään naapurimaihin, niin meidän suhteellinen kilpailukyky ainakin paranee.

Lehti sanoo kaikkien poliittisten päättäjien olevan vain kiinnostuneita siitä, tulevatko he valituksi seuraavassa vaalissa. Päätöksenteossa painaa enimmäkseen oma intressi.

– He laskevat, kannattaako olla yleissitovuuden puolella, vaikka siitä aiheutuu yhteiskunnallisesti suuria ja monimutkaisia ongelmia.

Lehden mukaan maailmassa on kaksi maata, jotka ovat olleet aikaisemmin samassa tilanteessa kuin Suomi nyt.

– Iso-Britannia ennen Margaret Thatcheriä ja Saksa ennen Gerald Schröderiä. Molemmat panivat työmarkkinat markkinoiksi eivätkä kartelliksi. Suomen työmarkkinat eivät täytä mitään markkinamääritelmän lähtökohtaa.

Toimittaja Mika Koskinen

Alkuperäinen haastattelu on ilmestynyt Iltasanomissa 20.10.2016

Kokoomus