ASIOITA, JOIHIN EERO HALUAA VAIKUTTAA

TYÖTTÖMYYS ON NUJERRETTAVISSA

Työelämä on modernisoitava siten, että jokaiselle riittää taitojaan ja kykyjään vastaavaa työtä oikealla palkka- ja etuustasolla. Yksilöllisyys on huomioitava, itsensä kouluttamisen ja taitojen kehittämisen on oltava kannattavaa. Joustavuutta ja harkintaa on saatava lisää työmarkkinoille. Työvoimaviranomaisten on pakotettava nuoret ottamaan työtä vastaan, vaikka se ei vastaisikaan kokemusta tai koulutusta.

ILMASTONMUUTOS ON OTETTAVA TOSISSAAN

Suomen on kannettava omalta osaltaan vastuu kasvihuone-ilmiön torjumisesta. Verotuksella on ohjattava energian säästämistä, ja ydinenergia on otettava täysimittaisesti käyttöön. Suomen on oltava omavarainen ja kilpailukykyinen energiantuotannossaan. Siten suomalaisille riittää työtä. Liiallinen, kohtuuton energian verottaminen johtaa myös työn siirtymisen maihin, joissa ilmaston muutoksen ongelmista ei olla huolissaan. Globaalisti se on huono asia.

IKÄÄNTYVISTÄ JA VETERAANEISTA ON HUOLEHDITTAVA

Elämme itsenäisessä maassa, jossa sivistysvaltion tavoin hoidamme vanhuksemme ja sotaveteraanimme. Väestömme vanhenee. Yksityisen palvelutuotannon tulo markkinoille on toivottavaa. Olisi syytä entistä useammassa tilanteessa antaa asiakkaalle vapaus valita palvelusetelin avulla oma hoitopaikka.

ELÄKEJÄRJESTELMÄ ON PIDETTÄVÄ KUNNOSSA

Eläkejärjestelmämme ei pysy kunnossa, ellei eläkeikää koroteta. Muutoin eläkkeet supistuvat niin pieniksi, ettei niillä tule toimeen. Jokainen sukupolvi maksaa 2/3 edellisen sukupolven eläkkeestä. Siksi on tärkeää, että työtä riittää kaikille. Eläkkeiden indeksisidonnaisuus on säilytettävä, ja yksilöllistä eläkevakuuttamista on tuettava.

PERINTÖVERO POIS

Perintövero on poistettava Ruotsin mallin mukaan kaikilta. Ruotsissa yritysten kyky ei heikkene sukupolven vaihdoksen yhteydessä kuten käy Suomessa nyt. Tarvitsisimme paremminkin lisää kasvukykyisiä yrityksiä, jotka työllistävät lisää. Perintövero voidaan Ruotsin mallin mukaan korvata yrityksen myyntivoiton verotuksella.

SISÄINEN JA ULKOINEN TURVALLISUUS ON TAATTAVA

Valtiojohdon tehtävänä on taata Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Suomi on rauhallinen maa, jossa on turvallista asua ja liikkua. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ulkoisen uhan syntyessä tarvitsemme ulkopuolista apua. Venäjän asevoimien näyttö ja käyttö pakottaa miettimään uudestaan Suomessa ja Ruotsissa suhdetta Natoon ja kykyyn itsenäisesti puolustaa kaikissa olosuhteissa maitamme. Baltianmaat ovat jo Natossa, myös meille se on halvin keino ulkoisen turvallisuuden takaamiseksi. Sopimukset on tehtävä ennen kuin niitä tarvitaan.

TASA-ARVO EDISTÄÄ KILPAILUKYKYÄ JA ELÄMÄNLAATUA

Olemme eturivin maa parlamentaarisen tasa-arvon käyttöönotossa. Yrityselämä kaipaa myös naisen näkökulmaa. Palvelualalla kyky ottaa huomioon erilaisia asioita on kilpailuetu. Yritysten ja yhteiskunnan johtotehtäviin tarvitaan nykyistä enemmän aktiivisia ja eteenpäin pyrkiviä naisia.

OPETTAMINEN JA OPPIMINEN KUNNIAAN

Maailma muuttuu ja meidän on opittava jatkuvasti uusia asioita. Peruskoulumme on maailman luokkaa. Opettajien työympäristö ja oppilaiden oppimisympäristö on kuitenkin saatava rauhallisemmaksi. Vanhempien on kannettava vastuu kasvatuksesta. Opettajille on annettava oikeus ylläpitää järjestystä luokassa, ja heidän koulutustaan on suunnattava aloille, joissa tekijöistä on pulaa.

PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISEEN LISÄÄ JOUSTOJA

Eri elämänvaiheet vaativat ihmisiltä kykyä muuttaa omaa elämänrytmiään ja työtään. Esimerkiksi päivähoidon tulee mukautua nykyistä enemmän työelämän tarpeisiin. Myös yritysten tulee olla joustavia silloin, kun elämäntilanne sitä edellyttää.

NUORISOTYÖTTÖMYYS – AIKAPOMMI

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä antaa mahdollisuuden vaatimattomaan elämään työtä tekemättä. Koulutus vähentää riskiä joutua työttömäksi. Työnantajat eivät halua palkata nuoria tarpeeksi usein töihin, koska työnantajan vastuut ovat liian korkeat etenkin pienissä yrityksissä. Mikäli yksilö ei markkinaehtoisesti työllisty, yhteiskunnan on tuettava häntä työllistymään ja tehtävä se nopeasti, ennen kuin pitkäaikaistyöttömyyden riskit kasautuvat.

TYÖNTEON PITÄÄ OLLA MOTIVOIVAA JA KANNATTAVAA

Hyvässä yhteiskunnassa jokaisen on mielekästä tehdä työtä ja kantaa vastuu omalta osaltaan yhteiseen hyvään. Maatamme voidaan rakentaa vain siten, että työnteko on aina kannattavampaa kuin sosiaaliturva. Kaikki tarvittava raha tulee siitä, mitä ihmiset tekevät. Valtiovallan tehtävänä on luoda edellytyksiä uusien toimialojen syntymiselle esim. Tekesin ja Sitran avulla.

SAMA PALKKA SAMASTA TYÖSUORITUKSESTA

Yhteiskunnan perusperiaatteita ovat tasa-arvo työhön ja siitä saatuun ansioon. Hyvähenkisessä työelämässä ei ole tarvetta kiintiöajatteluun, ei sen enempää iän kuin sukupuolenkaan suhteen. On myös oikein, että samasta työsuorituksesta maksetaan tekijästä riippumatta sama palkka.

YRITTÄJÄN VOITAVA LUOTTAA LAINSÄÄTÄJÄN OIKEUDENMUKAISUUTEEN JA TASAPUOLISUUTEEN

Yrittäjä tekee merkittäviä taloudellisia päätöksiä lainsäädännön perusteella. Hänen tulee voida luottaa, että lainsäätäjä toimii pitkäjänteisesti. Jo valmisteluvaiheessa on arvioitava käsittelyyn tulevan lain vaikutukset yrityksiin ja niiden taustalla olevien perheiden elämään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa yrittäjä kantaa muihin väestöryhmiin verrattuna merkittävästi enemmän vastuuta itsestään, perheestään ja työntekijöistään, mutta hänen oma sosiaaliturvan kehittyminen on jäänyt jälkeen muusta yhteiskunnasta.